Jos ajatukset ovat lintuja,
Kauniit asiat
Jos ne ovat lintuja ja minä koitan saada ne jäämään sanoihini
Paperille kuten piirtäjien kuvat
Minun sanoissani oleva liima ei pidä.

    Jos ajatukset ovat lintuja,
Jos vapaus on
Parvi, josta ei koskaan vähene vaikka yhden ottaisi, vaikka ottaisi kaikki
Minun sanani ovat teatraalisia eivätkä näe totuutta
Kuulostaen radion ääneenlukijoiden lausumilta,
Saarnalta,
Korostetuilta,
Kaunokirjoitukselta vaikka niiden piti olla asfaltti

    Jos ajatukset ovat lintuja,
Jos totuus on,
Totuus ainakin on
Minun sanani eivät pidä,
Eivät näytä lattialaattoja ja keltaisia muovituoleja,
Koulun käytäviä
Näyttäis nyt ees maantiedontunnin
---Joskus joku sanoi:
        Kato, yks sulka jäi

    Jos ajatukset ovat lintuja.
 
 
Menneisyyden painosta puhutaan kirjoissa,
Siitä,
miten mennyt estää jatkamasta eteenpäin,
on riippana,
liian painavana kantaa.
Kaikilla hahmoilla on menneisyydessään jotain,
jonka ohi ei voi päästä.

Menneisyyden paino,
hetken,
joka on NYT,
katoaa eikä enää palaa
Menneisyyden,
raskaiden muistojen jotka eivät anna minkään muuttua

Pysy sellaisena kuin olet nyt,
Kahlittuna
Koska kahleet antavat ymmärryksen siitä,
miten vähän voimaa sinulla on
Miten vähän voit vaikuttaa
Miten vähän kokea

Nämä yhdeksän vuotta
Yhdeksän vuotta kahleissa joita ei voi murtaa
Nämä vuodet ovat menneet,
Muuttuneet siksi,
jota ei voi muuttaa
Mutta joka ei ole enää.

Nämä yhdeksän vuotta
Yhdeksän vuotta kahleissa joita ei voi murtaa
Nämä vuodet opettivat,
ettei menneitä voi muuttaa
Vaikkeivät ne ole enää,
Ne määräävät sen, millainen sinä olet.

Minä olen unelmani,
Kirjat, joita luin
Ajatukset,
joita muiden mielipiteet eivät päässeet koskemaan.
Minä olen menossa pois,
Pois täältä,
missä mikään ei voi muuttua,
Matkalla unelmiini ja uuteen kaupunkiin,
Jossa minua ei tunneta.

Sinä olet menneisyytesi tulos,
Se, joka istuu yksin
Outo tyyppi,
joka ei saanut tilaisuutta oppia ihmissuhdetaitoja.
Sinä yrität karata
Pois tästä paikasta,
joka on sinun menneisyytesi ja sinä,
Matkalla 'eteenpäin' ja uuteen kaupunkiin,
Jossa et osaa tutustua ihmisiin.

Minä olen se,
Sinä olet se,
joka haluaa kirjailijaksi.
joka sai seiskan ainekirjoituksistaan.
Minä olen se,
Sinä olet se,
joka menee hyvään lukioon ensi vuonna.
Joka tulee maalaiskylän pikkukoulusta.
Minä olen se,
Sinä olet se,
joka pitää ihmisistä vaikkeivät he pidä minusta.
joka ensimmäisellä luokalla suuttuessaan satutti muita.
Minä-
Sinä
Minä...

Minä astun
Menneisyys ei katoa
askelen eteenpäin
Mikään ei muutu
En katso taakseni,
Yrität paeta,
koska tiedän mitä siellä on.
mutta menneisyytesi ei anna,
Minä olen minä.
minä en anna.
Minä olen unelmani, ajatukseni...
Sinä olet itse menneisyytesi paino,
Ja menneisyyteni.
...sen tulos
Mutta vaikka menneisyyteni
...
Olisi millainen,
...
minä olen se, joka on tässä nyt
...
Minä olen tässä.
Nyt.
Huomenna minä olen muualla,
ja yritän muuttua.
Vaikka menneisyyteni on aina osa minua,
Menneisyytesi on aina osa sinua!

               minulla on myös tulevaisuus.
 
 
Ookamit: Rewrite on nimensä mukaisesti Ookamit uudelleenkirjoitettuna. Ajattelin tehdä siitä jotain kirjantapaista, mutta ei siitä kovin hyvää tullut, joten julkaisen sen nyt täällä; onhan se kumminkin parempi kuin alkuperäisversionsa, joten jonkinlaista viihdykettä siitä varmaan saa jos haluaa lukea. Tarina liikkuu aika reilusti hitaammin kuin aiemmassa versiossa, joten en päässyt loppujen lopuksikaan kovin pitkälle juonessa ennen kuin totesin, ettei uusi versio ole tarpeeksi hyvä.
Anyway, tässä versiossa tulee esille se, millainen Aajasta kehittyi minun mielikuvissani sitä mukaa kun kirjoitin vanhaa versiota tarinasta. "Uusi" Aaja on aika erilainen kuin vanha, mutta ottakaa huomioon, että useimmat asiat ovat hänen perusluonteessaan säilyneet, vaikkei se näin alusta näykään.
Joten, lyhyemmittä puheitta, Ookamit: Rewrite - osa 1. Enjoy.
 
 
Viime aikoina mä olen ajatellut aika paljon, ja huomannut, että mä olen surullinen.
 
 
Yhtenä päivänä minä huomasin, etten osaakaan kirjoittaa.
 
 
Elämä on...
    ...Mitä?
Hyvä kysymys
    vailla vastausta.
Se on niin
    Outoa
        Ihanaa
            Typerää
                Surullista
Eikä yksikään vastauksista ole totuus,
ei yksinään
Sillä maailma koostuu
    Palasista
        Ruuduista
            Eri värisistä langoista
                Ja niiden väleistä
Ja jokainen voi valita oman lopetuksensa
Loputtomalle lauseelle
Sen värin mukaan,
minkä läpi katsomme maailmaa
    Vastauksen, joka vaihtuu joka päivä,
koska aurinko on eri värinen tai piilossa
Ja maapallo pyörii kait,
Kun mekin vielä elossa ollaan

                                                Ja elämä on
 
 
Asuin kaupungissa, joka oli täynnä harmaita kerrostaloja ja tavallaan onnellisia perheitä, jotka laittoivat niiden ikkunoihin kirkkaanväriset verhot ja unohtivat, että ulkona puiston puillakin oli harmaat rungot. 
 
 
Kata ei ollut malttanut häipyä metsäkeskuksesta kun Ahti tuli, koska, kuten hän väitti, sinne tarvittiin yksi ÄLYKÄSkin aikuinen. Ookamioppilaat arvelivat, että oikeasti Kata halusi olla Ahdin kanssa, mutteivät uskaltaneet huomauttaa siitä peläten Katan raivoa.
 
 
Aijuliina hätkähti hereille, kun joku soitti käytävällä radiosta täysillä Apulannan Faarao-biisiä. Ei mikään maailman ihanin herätys. Hän ponkaisi pystyyn ja koitti hengittää rauhallisesti ja saada pulssinsa rauhoittumaan. Ja peitti korvansa käsillään kunnes käytävästa kuului kolahdus ja Kimin kiukkuinen ääni, ja musiikki lakkasi.
 
 
Kuolema.
Porukat sanoo, että se on osa elämää
Mutta se on väärin;
Kuolema on
Elämän loppu
Vaikka olenkin samaa mieltä-
Me eletään
Me kuollaan.
Sitten me mennään
Taivaaseen
Helvettiin
Jonnekin.
Mummo soitti
Ja mä itkin enkä mennyt orkesteriin
Taivaan Isä antoi Aija-tädin nukahtaa
...ja olla heräämättä.
Nukahtaa omaan sänkyyn
Vanhana, väsyneenä-
Päästä lepoon.
Kiitos, rakas Jumala.
Surua
Mutta mä katsoin ylös
Ja jatkan eteenpäin,
muuttumattomana
Koska mä olin valmis.
En mä mahda sille mitään,
mä vaan olin,
olin ajatellut sitä jo,
että se tapahtuu kohta.
Kun hän oli niin vanha.
Väsynyt.
Taivas on vieläkin sininen
Ja mä hymyilen yhtä ilosesti kuin ennenkin
Kun nään kuusenlatvat vaaleansinistä vasten
Kun lumi sulaa
Kun kevät tulee
Kun ilmassa tuoksuu sade, elämän tuoksu
Kun mä juon lämmintä teetä
Kun mä kuuntelen Green Daytä
Kun opiskelen japania
Ja Aija-täti on poissa
Ja mä itken välillä
--Nyt Aija-tädin on parempi olla




                                            taivaassa







 

Create a free website with Weebly