Jos ajatukset ovat lintuja, Kauniit asiat Jos ne ovat lintuja ja minä koitan saada ne jäämään sanoihini Paperille kuten piirtäjien kuvat Minun sanoissani oleva liima ei pidä.
Jos ajatukset ovat lintuja, Jos vapaus on Parvi, josta ei koskaan vähene vaikka yhden ottaisi, vaikka ottaisi kaikki Minun sanani ovat teatraalisia eivätkä näe totuutta Kuulostaen radion ääneenlukijoiden lausumilta, Saarnalta, Korostetuilta, Kaunokirjoitukselta vaikka niiden piti olla asfaltti
Jos ajatukset ovat lintuja, Jos totuus on, Totuus ainakin on Minun sanani eivät pidä, Eivät näytä lattialaattoja ja keltaisia muovituoleja, Koulun käytäviä Näyttäis nyt ees maantiedontunnin ---Joskus joku sanoi: Kato, yks sulka jäi
Jos ajatukset ovat lintuja.
Menneisyyden painosta puhutaan kirjoissa, Siitä, miten mennyt estää jatkamasta eteenpäin, on riippana, liian painavana kantaa. Kaikilla hahmoilla on menneisyydessään jotain, jonka ohi ei voi päästä.
Menneisyyden paino, hetken, joka on NYT, katoaa eikä enää palaa Menneisyyden, raskaiden muistojen jotka eivät anna minkään muuttua
Pysy sellaisena kuin olet nyt, Kahlittuna Koska kahleet antavat ymmärryksen siitä, miten vähän voimaa sinulla on Miten vähän voit vaikuttaa Miten vähän kokea
Nämä yhdeksän vuotta Yhdeksän vuotta kahleissa joita ei voi murtaa Nämä vuodet ovat menneet, Muuttuneet siksi, jota ei voi muuttaa Mutta joka ei ole enää.
Nämä yhdeksän vuotta Yhdeksän vuotta kahleissa joita ei voi murtaa Nämä vuodet opettivat, ettei menneitä voi muuttaa Vaikkeivät ne ole enää, Ne määräävät sen, millainen sinä olet.
Minä olen unelmani, Kirjat, joita luin Ajatukset, joita muiden mielipiteet eivät päässeet koskemaan. Minä olen menossa pois, Pois täältä, missä mikään ei voi muuttua, Matkalla unelmiini ja uuteen kaupunkiin, Jossa minua ei tunneta.
Sinä olet menneisyytesi tulos, Se, joka istuu yksin Outo tyyppi, joka ei saanut tilaisuutta oppia ihmissuhdetaitoja. Sinä yrität karata Pois tästä paikasta, joka on sinun menneisyytesi ja sinä, Matkalla 'eteenpäin' ja uuteen kaupunkiin, Jossa et osaa tutustua ihmisiin.
Minä olen se, Sinä olet se, joka haluaa kirjailijaksi. joka sai seiskan ainekirjoituksistaan. Minä olen se, Sinä olet se, joka menee hyvään lukioon ensi vuonna. Joka tulee maalaiskylän pikkukoulusta. Minä olen se, Sinä olet se, joka pitää ihmisistä vaikkeivät he pidä minusta. joka ensimmäisellä luokalla suuttuessaan satutti muita. Minä- Sinä Minä...
Minä astun Menneisyys ei katoa askelen eteenpäin Mikään ei muutu En katso taakseni, Yrität paeta, koska tiedän mitä siellä on. mutta menneisyytesi ei anna, Minä olen minä. minä en anna. Minä olen unelmani, ajatukseni... Sinä olet itse menneisyytesi paino, Ja menneisyyteni. ...sen tulos Mutta vaikka menneisyyteni ... Olisi millainen, ... minä olen se, joka on tässä nyt ... Minä olen tässä. Nyt. Huomenna minä olen muualla, ja yritän muuttua. Vaikka menneisyyteni on aina osa minua, Menneisyytesi on aina osa sinua!
minulla on myös tulevaisuus.
Ookamit: Rewrite on nimensä mukaisesti Ookamit uudelleenkirjoitettuna. Ajattelin tehdä siitä jotain kirjantapaista, mutta ei siitä kovin hyvää tullut, joten julkaisen sen nyt täällä; onhan se kumminkin parempi kuin alkuperäisversionsa, joten jonkinlaista viihdykettä siitä varmaan saa jos haluaa lukea. Tarina liikkuu aika reilusti hitaammin kuin aiemmassa versiossa, joten en päässyt loppujen lopuksikaan kovin pitkälle juonessa ennen kuin totesin, ettei uusi versio ole tarpeeksi hyvä. Anyway, tässä versiossa tulee esille se, millainen Aajasta kehittyi minun mielikuvissani sitä mukaa kun kirjoitin vanhaa versiota tarinasta. "Uusi" Aaja on aika erilainen kuin vanha, mutta ottakaa huomioon, että useimmat asiat ovat hänen perusluonteessaan säilyneet, vaikkei se näin alusta näykään. Joten, lyhyemmittä puheitta, Ookamit: Rewrite - osa 1. Enjoy.
Viime aikoina mä olen ajatellut aika paljon, ja huomannut, että mä olen surullinen.
Yhtenä päivänä minä huomasin, etten osaakaan kirjoittaa.
Elämä on... ...Mitä? Hyvä kysymys vailla vastausta. Se on niin Outoa Ihanaa Typerää Surullista Eikä yksikään vastauksista ole totuus, ei yksinään Sillä maailma koostuu Palasista Ruuduista Eri värisistä langoista Ja niiden väleistä Ja jokainen voi valita oman lopetuksensa Loputtomalle lauseelle Sen värin mukaan, minkä läpi katsomme maailmaa Vastauksen, joka vaihtuu joka päivä, koska aurinko on eri värinen tai piilossa Ja maapallo pyörii kait, Kun mekin vielä elossa ollaan
Ja elämä on
Asuin kaupungissa, joka oli täynnä harmaita kerrostaloja ja tavallaan onnellisia perheitä, jotka laittoivat niiden ikkunoihin kirkkaanväriset verhot ja unohtivat, että ulkona puiston puillakin oli harmaat rungot.
Kata ei ollut malttanut häipyä metsäkeskuksesta kun Ahti tuli, koska, kuten hän väitti, sinne tarvittiin yksi ÄLYKÄSkin aikuinen. Ookamioppilaat arvelivat, että oikeasti Kata halusi olla Ahdin kanssa, mutteivät uskaltaneet huomauttaa siitä peläten Katan raivoa.
Aijuliina hätkähti hereille, kun joku soitti käytävällä radiosta täysillä Apulannan Faarao-biisiä. Ei mikään maailman ihanin herätys. Hän ponkaisi pystyyn ja koitti hengittää rauhallisesti ja saada pulssinsa rauhoittumaan. Ja peitti korvansa käsillään kunnes käytävästa kuului kolahdus ja Kimin kiukkuinen ääni, ja musiikki lakkasi.
Kuolema. Porukat sanoo, että se on osa elämää Mutta se on väärin; Kuolema on Elämän loppu Vaikka olenkin samaa mieltä- Me eletään Me kuollaan. Sitten me mennään Taivaaseen Helvettiin Jonnekin. Mummo soitti Ja mä itkin enkä mennyt orkesteriin Taivaan Isä antoi Aija-tädin nukahtaa ...ja olla heräämättä. Nukahtaa omaan sänkyyn Vanhana, väsyneenä- Päästä lepoon. Kiitos, rakas Jumala. Surua Mutta mä katsoin ylös Ja jatkan eteenpäin, muuttumattomana Koska mä olin valmis. En mä mahda sille mitään, mä vaan olin, olin ajatellut sitä jo, että se tapahtuu kohta. Kun hän oli niin vanha. Väsynyt. Taivas on vieläkin sininen Ja mä hymyilen yhtä ilosesti kuin ennenkin Kun nään kuusenlatvat vaaleansinistä vasten Kun lumi sulaa Kun kevät tulee Kun ilmassa tuoksuu sade, elämän tuoksu Kun mä juon lämmintä teetä Kun mä kuuntelen Green Daytä Kun opiskelen japania Ja Aija-täti on poissa Ja mä itken välillä --Nyt Aija-tädin on parempi olla
taivaassa
|